facebook
facebook on todella hyväksi todettu sosiaalisen median palvelu josta voit katsoa esim uutisia, kavereiden päivityksiä, kavereiden kuväpäivityksia yms muita asioita. itselläni facebook on päivittäisessä käytössä uutisien lukuun ja kavereiden tilapäivityksien seuraukseen.
snapchat
Sovellus jolla voit lähettää tilannekuvia kavereillesi. hyvä kuvienjako palvelu siinämielessä että kuvat eivät tallennu kun otat kuvan niin puhelimesi ei täyty turhista kuvista. huonopuoli että kehitetty vasta vain mobiililaitteille. Tämä palvely myös jokapäiväisessä käytössä. ehkä jopa omaltaosalta suosituimmista sovelluksista mitä puhelimeen saa
Whats app
Maailman suosituin ilmainen viestintäsovellus. käytössä maailmanlaajuisesti. Tämä sosiaalisen median palvelu mullisti kokomaailman viestintäkulttuurin aivan erille tasolle, koska tämä on ilmainen ja vaatii vain jatkuvan nettiyhteyden.
Skype
Eniten tietokoneella tunnettu palvelu jolla on hyvä puhua vaikka videopuheluita ulkomaille ilman rahallisia kustannuksia. itselläni ei ole käytässä kyseistä palvelua.
Delicious ja LinkedIn
Itselle täysin tuntemattomat palvelut joista en ole koskaan kuullutkaan. delicious Sivuston perusti Joshua Schachter loppuvuodesta 2003. LinkedIn-palvelua ylläpitävä yritys listautui toukokuussa 2011 ensimmäisenä merkittävänä netin sosiaalisena verkostopalveluyrityksenä New Yorkin pörssiin.
Siinä hieman tarkempaa tietoa sosiaalisen median palveluista.
Kirja sosiaalisen median palveluista
Lähitunniste tekniikat
RFID
Radiotaajuinen etätunnistus on menetelmä tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttäen RFID-tunnisteita eli tageja. RFID-tunniste tai saattomuisti on pieni laite, joka voidaan sisällyttää tuotteeseen valmistusvaiheessa tai liimata siihen jälkikäteen tarralla. Eläimiin siru voidaan injektoida ihon alle tai kiinnittää siihen korvalapulla.RFID-ratkaisut koostuvat kolmesta perus komponentista: tagi, lukija ja antenni sekä tagissa että lukijassa. RFID-tunnisteet voivat olla joko aktiivisia, passiivisia tai puoli-passiivisia.
QR-koodi
QR-koodi eli ruutukoodi on kaksiulotteinen kuviokoodi. Se eroaa yksiulotteisesta viivakoodista siten, että se sisältää informaatiota sekä vaaka- että pystysuunnassa.Suomessa QR-koodien tunnettuus ja käyttö on kasvussa. Yleisin käyttökohde on informaation välittäminen mobiiliin päätelaitteeseen. Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu päätelaite, esim. puhelin, ohjautuu helposti haluttuun verkko-osoitteeseen (URL).
QR-koodin tarkoitus on jakaa linkkejä tai muita tekstejä nopealla ja helpolla tavalla.
Koodia hyödynnetään esim lippujen yms viivakoodien sijasta.
Koodin voi lukea vaikka omalla älypuhelimellasi jos sinulla on QR-koodi skanneri sovellus.
Tässä esimerkki QR-koodista, johon olen laittanut tekstiä.
Viivakoodi
Viivakoodi on informaation esitysmuoto, jossa tietoalkiot koodataan optiseen koneellisesti luettavaan muotoon. Viivakoodeissa jokaista merkkiä vastaa tietynlainen mustien ja valkoisten raitojen tai pisteiden yhdistelmä. Perinteinen viivakoodi on lineaarinen: se koostuu yhdessä suunnassa peräkkäin olevista vaihtelevan paksuisista mustista raidoista ja valkeista raitojen väleistä.
lähteet: wikipedia ja oma tieto
Netiketti
Netiketti on toinen nimitys tietoverkkon käyttöä koskeville epävirallisille sopivaisuussäännöille.
Netiketti korostaa kohteliaisuutta ja vakiintuneiden käytäntöjen noudattamista. Verkossa kirjoitettaessa on helppo unohtaa, että lukijat ovat oikeita ihmisiä. Lukija saattaa olla toisesta kulttuuripiiristä, jolloin väärinkäsitysten vaara lisääntyy entisestään, ja useimmissa verkkomedioissa puuttuu äänensävyjen ja ilmeiden tuoma mahdollisuus välittää tunteita ja nopeasti huomata milloin viesti ymmärretään toisin kuin oli tarkoitus. Netin näennäisen nimettömyyden suojissa käyttäytymissäännöt saattavat kuitenkin päästä unohtumaan ja siksi Mediataitoviikkoon osallistuvat organisaatiot ovat päivittäneet netiketin vuodelle 2013.
Myös verkon käyttäjien tekninen ympäristö vaihtelee suuresti. Käytännöt ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa, ottaen huomioon kaikenlaista, mitä satunnainen tietyn foorumin käyttäjä ei tule ajatelleeksi.
Monet tahot ovat yrittäneet muotoilla verkon kirjoittamattomia sääntöjä. Erilaisia netikettejä siis löytyy runsaasti, eikä millään niistä ole virallista asemaa, paitsi mahdollisesti tietyn palvelun puitteissa. Netiketin pääpiirteistä on kuitenkin kohtalaisen suuri yhteisymmärrys, ainakin vanhempien verkkopalveluiden vakiintuneiden käyttäjien keskuudessa. Jotkut aktiiviset netinkäyttäjät kyseenalaistavat tiettyjä vakiintuneen netiketin sääntöjä netiketin epävirallisuuteen vedoten. Yleensä tällainen koetaan häiriköinniksi.
Miten huomioit muut?
Kiusaaminen, syrjiminen ja ikävät kommentit tuntuvat pahalta myös netissä. Muista käyttäytyä muita kohtaan samoin kuin toivoisit itseäsi kohtaan käyttäydyttävän. Jokaisella on oikeus päättää omasta julkisuuskuvastaan. Kenestäkään toisesta ei saa jakaa kuvia tai tietoja ilman lupaa, eikä toisen nimellä saa esiintyä. Muista, että kaikilla ei ole samanlainen huumorintaju kuin sinulla. Vitsiksi tarkoittamasi kuva tai video ei tunnu kaikista kivalta.
Myös verkon käyttäjien tekninen ympäristö vaihtelee suuresti. Käytännöt ovat muodostuneet pitkän ajan kuluessa, ottaen huomioon kaikenlaista, mitä satunnainen tietyn foorumin käyttäjä ei tule ajatelleeksi.
Miten suojaat yksityisyytesi?
Jokaisella on oikeus yksityisyyteen ja siitä kannattaa pitää kiinni. Oletko miettinyt näitä asioita: Millaisia kuvia ja tietoja jaat itsestäsi? Kenelle jaat mitäkin? Mitä nettipalvelut sinusta tietävät ja mihin ne mahdollisesti tietojasi käyttävät? Tarvitseeko kavereiden ja nettituttujen tietää, missä milloinkin olet? Kannattaako kaikki kaveripyynnöt hyväksyä?Huolehdi siitä, että salasanasi ja käyttäjätunnuksesi ovat vaikeasti arvattavia. Pidä ne turvassa niin, ettei kukaan pääse esimerkiksi profiiliisi käsiksi. Yleisellä paikalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei kukaan ulkopuolinen pääse näkemään, mitä teet netissä.
Miten arvioit luotettavuutta?
Netissä voi tutustua erilaisiin ihmisiin ja sieltä voi löytää myös uuden ystävän. Mutta mistä tiedät, että tuttusi on sellainen kuin väittää olevansa? Ensi kertaa tavattaessa kannattaa ottaa turvallisuusseikat huomioon: kerro tapaamisesta etukäteen muille, ota kaveri mukaan ja sovi tapaaminen julkiselle paikalle. Netti on täynnä sisältöä, joka voi olla tekstin, kuvan tai vaikka videon muodossa. Mitä nettisisällöt sinulle yrittävät kertoa ja kuka on niiden takana? Mistä tiedät, mikä on totta ja mikä ei? Kannattaa pohtia, mihin ja kehen verkossa voi luottaa. Muista, että monet nettimarkkinoinnin keinot ovat hyvin huomaamattomia.
Millaista sisältöä luot?Netti tarjoaa paljon työkaluja, joiden avulla voit tuoda ajatuksiasi ja teoksiasi näytille myös muille. Sinulla on oikeus omiin tuotoksiisi, esimerkiksi itse laatimiisi teksteihin ja videoihin. Samat oikeudet koskevat myös muiden töitä, eli niitä ei saa luvatta kopioida. Netissä on helppoa ilmaista oma mielipiteensä. Sananvapaus onkin oikeus, jota kannattaa käyttää. Muista kuitenkin, että ketään ei saa loukata. Tiedätkö, miten lait säätelevät nettikäyttäytymistä?
Muista, että netti on kuin iso kopiokone tai arkisto!! Jokainen julkilausuttu ja verkkoon talletettu yksityistieto voi jäädä elämään verkkoon, vaikka kuvat ja tekstit poistettaisiinkin omalta koneelta tai netistä. Tiedot ovat jo ehtineet kopioitua esimerkiksi netin arkistopalveluihin, josta ne on käytännössä mahdotonta saada pois. Kun televisiossa ja radiossa ohjelmat tulevat ja menevät, internetissä sama aineisto voi pysyä vuodesta toiseen ja tulla vastaan vuosienkin kuluttua. Tämän takia jokaista verkkoon laitettua tietoa on syytä punnita tarkkaan ja erityisesti omia henkilökohtaisia tietoja on syytä varjella.
Pidä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi muiden ulottumattomissa. Käyttäjätunnus ja salasana avaavat portin toisen käyttäjän tietoihin. Salasanat voidaan huijata tai kiristää, arvata ja myös löytää helposta piilosta. Muista, että salasana on kuin alushousut: älä jätä näkyville, älä lainaa kaverille ja vaihda riittävän usein. hyvä salasana on helppo muistaa, mutta vaikea arvata. Huolehdi siitä, että salasanasi ja käyttäjätunnuksesi ovat vaikeasti arvattavia.
Lähteet:http://www.mll.fi/nuortennetti/mina_ja_media/netiketti/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Netiketti
Tietojen tallennustavat nettiin eli pilvipalvelut (H1 tehtävä)
Pilvipalveluita on monelta eri valmistajalta. esim google drive, microsoft one drive ja apple cloud. Kyseisiä toimintoja voi käyttää missä tahansa, kunhan vaan laitteesta jota käytät löytyy internet yhteys. Erilaisia laitteita joilla voit pilvitiloja selata on esim älypuhelin, tabletti, tietokone ja joillakin älytelevisioilla. Pilvipalvelut tallentavat aina heti tiedostot jotka olet lisännyt pilveen, joten tallentamisesta ei tarvitse huolehtia. Ilmaisista palveluista löytyy yleensä vain rajallisesti tallennustilaa, mutta sitä voi ostaa lisää jos tuntuu siltä että tila ei riitä. Suosituimpia minun piireissäni ovat drive ja onedrive, joita itsekin käytän satunnaisesti. pilvipalveluista pystyt helposti jakamaan tiedostoja kavereillesi tai vaikka kokonaiselle työporukalle kerralla. Vastaanottajat eivät näe toistensa asioita jos ei lähettejä toisin päätä. Esimerkiksi Android-kännykät vaativat käyttäjää luomaan Google-tilin itselleen välittömästi sen jälkeen, kun puhelin on käynnistetty. Näin käyttäjä saa pääsyn Gmail-postiin, kalenteriin ja kontaktitietojen synkronointiin ilman, että edes välttämättä huomaa näin tapahtuvan.
Samaan tapaan myös perinteisille tietokoneille on olemassa lukuisia verkkopohjaisia palveluita, jotka tarjoavat mm. säilytystilaa ja tietojen synkronointia.
Google drive
On googlen oma pilvipalvelu, joka löytyy lähes kaikista android älypuhelimista jo valmiiksi. Drivessä on paljon eri toimintoja esim. docs, sheets ja slides. Drivessä ilmaista tallennustilaa on 15GB.
iCloud
iCloud on täysipainoinen pilvipalvelu, joka tarjoaa täydellisen työpöytäkokemuksen käyttäjän nettiselaimen kautta. Ohjelmasta on saatavilla ilmainen koeversio, ja 35 eurolla käyttäjä saa itselleen 100 GB online-säilytystilaa ja oman henkilökohtaisen pilvitietokoneen. Palvelun tarjoamien sovellusten avulla voi katsoa valokuviaan, elokuviaan ja vaikkapa kuunnella lempimusiikkiaan. Omalle iCloudille voi myös ”asentaa” kolmansien osapuolten sovelluksia. iCloudin voi tietokoneen lisäksi liittää toimimaan vaikkapa omassa älypuhelimessa.
Dropbox
Dropbox on ehkä yksi suosituimmista pilvipalveluista. Palvelun yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys on tehnyt siitä hyvän työkalun monille käyttäjille. Palvelu tarjoaa 2 GB ilmaista tallennustilaa. 9 euron kuukausimaksulla saa käyttöönsä 50 GB tallennustilaa ja 17.50 eurolla 100 GB tilaa. Dropbox toimii Macilla ja PC:llä, sekä yleisimmillä mobiilialustoilla. Dropbox luo käyttäjän koneelle kansion haluttuun paikkaan. Kaikki kansioon laitetut tiedot synkronoituvat automaattisesti.
Tervetuloa! Tämä on ensimmäinen blogimerkintäsi. Muokkaa tai poista tämä, ja aloita kirjoittaminen!
